Lähdimme perjantai-iltapäivänä ajelemaan Rieskan kanssa kohti Joutsenoa hakemaan Piaa, Riesan kasvattajaa. Siitä matka jatkui Äänekoskelle, Riesan veljen, siskon ja tädin omistajille Pialle ja Markulle, joiden luona vietimme yön. Riesa oli onnesta soikeana päästessään takapihalle leikkimään siskonsa Irman kanssa. Ei kolmenkympin pakkanen haitannut yhtään kun sisarukset pistivät painiksi (leikki tosin sujui suurimmaksi osaksi niin, että Irma makasi selällään hangessa ja Riesa hyppi tasajalkaa sen päällä)! Yöllä Riesaa vähän harmitti ja itketti kun joutui nukkumaan Irman kanssa samassa huoneessa - mutta valitettavasti eri häkissä.

Aamulla (hyvin aikaisin aamulla) jatkoimme matkaa Keuruulle. Ulkolämpömittari näytti huimat -33 astetta. Näyttelypaikka oli pieni ja ahdas, mutta koska olimme hyvissä ajoin liikkeellä, saimme ahdettua Riesan häkin hyvälle paikalle. Bulleja oli ilmoitettu kuusi, mutta paikalle oli päässyt vain neljä. Riesa käyttäytyi kehässä Pian vietävänä ihan hyvin, mutta todella liukas ja pikkuruinen kehä esti kunnon raviliikkeet. Tuomarikin totesi, ettei isoa bulliurosta vain voi arvostella näin pienessä kehässä, eli Riesa sai sutimisensa anteeksi. Muutenkin Riesa miellytti tuomarin silmää ja sijoittui kuin sijoittuikin parhaaksi urokseksi! ROP-kehässä pienempi narttu pääsi liikkumaan paremmin ja sijoitettiin ykköseksi. Tämä oli juuri se tulos, jota toivoimmekin - saimme sertin kotiinviemisiksi ilman että tarvitsi jäädä odottelemaan ryhmäkehiä. Nyt on siis Riesmonkin sertitili avattu ja toivottavasti jatkoa seuraa.