Vietimme Riesan kanssa mukavan helteisen (noin +30C kumpanakin päivänä..) viikonlopun haku- ja tottisjuttujen parissa Hauholla, Hauhovin koiraleirikeskuksessa. Eme ja Aamu olivat kämppiksinämme ja monet muut tutut koirat ja ohjaajat hakuseurasta treenikavereina. Paikalla pidettiin samaan aikaan dobermannileiri, joten typättyjä ja luomuja dobbereita vilisi myös silmissä koko viikonlopun.

Lauantaina aloiteltiin tottisharjoituksilla. Kouluttajana toimi Johanna Franzen, jolta saimme hyviä vinkkejä Riesan aktivointiin ja palkkaamiseen. Emme tehneet mitään haastavia tehtäviä, tarkoituksena oli vain pitää koira oikeassa vireessä ja vietissä. Riesa seurasi hyviä pätkiä ja oli hyväntuulinen. Kuumuus verotti sen jaksamista aika lailla, joten pian se päästettiin takaisin häkkileiriinsä lepäilemään. Aamu ja Riesa viettivät päivät häkeissä auringolta suojaavalla katoksella peitettynä, tuulettimien ja viilentävien viittojen alla pötkötellen. Me ohjaajat läträsimme monta litraa aurinkorasvaa ja ötökkämyrkkyä, myös vesi kului juomapulloista ja -kipoista kiitettävää vauhtia. Tottisharjoitusten jälkeen lähdimme koirien kanssa läheiselle rannalle uimaan. Paarmat ja matalan järven mutapohja kyllä kutistivat uintireissun vain nopeaan pulahdukseen!

Iltapäivä vietettiin lounasta syöden ja - ylläri, ylläri - koirista puhuen. Illalla seurasimme Villen ryhmän piilonkiertotreenejä. Dobberileirin kouluttaja Toni Salminen haukutti Riesaa ja totesi sen haukkuvan oikein terhakkaasti ja oma-aloitteisesti. Riesa myös innostuksissaan rouskaisi kouluttajaa vatsasta tavoitellessaan palloa..
Treenien jälkeen vetäydyimme majapaikkaamme leirikeskuksen ullakolle juomaan siideriä ja pelaamaan lautapelejä. Riesa ja Aamu pötköttelivät vierekkäin ja tallustelivat peräkkäin tutkimusretkille. Parivaljakko oli taas kuin paita ja peppu koko viikonlopun! Ilman vähän viilennyttyä kävimme vielä agilitykentällä kokeilemassa esteitä. Riesa oli aika väsynyt, mutta hyppäsi pyynnöstä muutamia aitoja. Se innostui A-esteestä, jota piti päästä kiipeämään useamman kerran. Puomilla sen sijaan tuli probleema; Riesa kipitti puomia niin vauhdikkaasti, ettei se huomannut että alusta jalkojen alla kääntyi laskuun. Riesa järkyttyi tästä niin kovin, että yritti loikata alas. Nappasin koiran kiinni ja ohjasin jäykkäjalkaisen kauhusta tönkön bullin alas siirtäen eteenpäin jalkaa kerrallaan. Koko puomin alaosa mentiin tällä tavalla..

Yön rotjakkeet nukkuivat rauhallisesti (huoneemme oli myös jo onneksi vähän viilentynyt). Aamulla siirsimme koirat takaisin häkkeihin ja kävimme itse aamupalalla. Kymmenen jälkeen muutkin osallistujat valuivat paikalle (olimme Emen kanssa porukkamme ainoat yöpyjät) ja aloitimme päivän hakutreeneillä. Riesa reipastui heti metsään päästyään ja teki huippuhyvät haut haukkuineen. Neljä maalimiestä (kolme valmista ja yksi pupu) menivät todella reippaasti ja hyvällä ilmaisulla.
Riesa kävi vielä pari kertaa kipittämässä puomin ylös-alas, jottei siihen jäänyt mitään traumoja. Tällä kertaa mentiin sujuvasti molempiin suuntiin. Riesa pääsi myös toimimaan Nannulle ja Kodalle ohituskumppanina. Saksanpaimenkoirauros Koda oli keksinyt ruveta räyhäämään vastaantulijoille, joten koitimme saada sen provosoitua hallituissa olosuhteissa jotta Nannu pääsisi puuttumaan käytökseen. Ongelmaksi muodotui se, ettei Riesa ollut Kodan mielestä tarpeeksi provosoiva; koirat lönkyttelivät toistensa ohi juuri kiinnittämättä huomiota..

Hakutreenien päätyttyä alkoi päivä olla jo pitkällä ja lounaan jälkeen pakkasimmekin kimpsut ja kampsut ja suuntasimme kotimatkalle. Matkalla koko päivän ennustettu ukkosmyräkkä sitten puhkesikin täydellä voimalla päällemme!
 

(kuvat (c) Emilia Salmenoja, samat löytyvät myös Aamun ja Pedon blogista :))