18.7. olikin kauan odotetun ensimmäisen pentunäyttelyn aika. Matkasimme Helsinkiin aamuvarhain (eli yhdeksän aikaan, meille suorastaan aamuyöstä) uudella Audillamme. Ostimme siis tällä viikolla uuden "koira-auton", ilmastoidun farmari-Audin, jossa Riesan on hyvä pötkötellä takaluukussa.

Näyttelyssä olivat myös Riesan pentuesisarukset (lukuunottamatta yhtä ulkomaanelävää); Gizmo (Applepie's Devil Himself), Jakke (A. Devil May Care), Fenris (A. Devil In Disguise), Armi (A. Deja Vu) ja Irma (A. Destiny's Child) sekä turisteina emä Pipsa ja seuraavan pentueen kaunis punatyttö Tytti (A. Sweet N'Sassy). Väsäsimme häkeistä, varjoista ja teltasta leirin kehämme laidalle ja pystytimme piknik-pöydän herkkuineen. Porukka oli tosi mukavaa ja pitkä päivä kului rattoisasti hyvässä seurassa!

Kehään pääsimme puoli yhdentoista aikaan. Itse jännitin hirveästi, mutta Riesa ravasi äärimmäisen hienosti. Harjoitellessamme se on joko laahustanut tai loikkinut, nyt ravi oli tosi tarmokasta ja mikä tärkeintä, RAVIA. Olimme numerojärjestyksessä uroksista viimeisiä, eli jouduimme odottelemaan arvostelua hetken aikaa. Odotellessa Riesa seisoi hyvin ja jaksoi olla, mutta kun siirryimme tuomarin arvosteltavaksi ja jäimme yksin kehään koira menetti kaiken mielenkiinnon hommaa kohtaan. En osannut korjata sitä, ja seisominen oli kaikkea muuta kuin ryhdikästä.. Riesa jäikin uroksista viimeiseksi, mutta sai kuitenkin kunniapalkinnon (KP)! Arvostelussa sanottiin, että Riesa oli veljiänsä pidempi ylälinjaltaan, ja vähemmän kulmautunut. Ihmettelimme kasvattaja-Pian kanssa myös kommenttia kevyemmästä päästä, sillä Riesan pää on esimerkiksi Jakkeen verrattuna raskaampi.
Tuomari oli saksalainen, eikä hän ollut arvostellut bulleja juurikaan. Näytti myös siltä, että hän vähän pelkäsi bulleja, sillä tämä tennareihin ja puvuntakkiin pukeutunut kaveri ei koskenut yhteenkään bulliin sormellaankaan. Esittäjiä hän pyysi näyttämään koiran hampaat! Ja bullit olivat ainoita tämän "erikoiskohtelun" saaneita, muiden rotujen koirat tuomari kokeili läpi ja kurkki suut. Bullit heiluttivat kaikki häntää ja olivat ystävällisen oloisia, muissa roduissa näimme käytökseltään sen näköisiä koiria että ne haukkaavat aivan juuri tuomarilta puoli kättä irti, mutta ne hän toki kokeili läpi. Sinänsä pentunäyttelyssä olisi mukavaa saada pennulle kokemusta tuomarin käsittelystä ja hampaiden tarkistuksesta, tokihan omistaja sen voi tehdä kotonakin..

Bulliuroksista kauneimmaksi valittiin Gizmo ja nartuista Armi. Rodun parhaan tittelin vei Armi, Gizmo valitettavasti uupui helteestä eikä oikein jaksanut liikkua kehässä. Pia esitti myös elämänsä ensimmäisen kasvattajaryhmän, johon valittiin hyvin tasaiset (tuomarin kommentti: identtiset) pojat. Kasvattajaluokan kehässä Riesa esiintyi vakuuttavasti; se ravasi kuin vanha tekijä ja jaksoi seistä ryhdikkäästi. Mustavalko-sävyisten poikien rivi oli hieno näky! Ryhmämme saikin ansaitun kunniapalkinnon ja kutsun isoon kehään.

Riesa otti kehien välissä rennosti, se pötkötteli tuulettimen alla häkissään ja kävi välillä suihkutettavana vesipisteellä. Myyntikojusta tarttui mukaan myös uusi köysipallolelu. Välissä jännäsimme ryhmäkehää, jossa erittäin itsevarmasti ja iloisesti esiintynyt Armi vei voiton kotiin! Hienoa sisko!
Iso kehä alkoi kolmen jälkeen. Kasvattajaryhmiä oli mukana kolme, englanninspringerspanielit ja bokserit bulliemme lisäksi. Poitsut esittivät taas parastaan ja suureksi iloksemme ottivat ensimmäisen tilan! Saimme palkinnoiksi isot ruoansäilytystynnyrit ja ruokalahjakortit jokainen, Pia sai tietysti myös ruusukkeen ja pokaalin. BIS-kehässä tuomari ei edes vilkaissut Armia (vaikkei ollutkaan arvostellut sitä aikaisemmin) eikä Armi siis sijoittunut. Voiton vei irlanninsusikoira, joka oli vintiikoiraryhmänkin suvereeni voittaja ainoana osallistujana.

Näyttelypäivä oli pitkä, mutta erittäin onnistunut. Tästä on hyvä jatkaa seuraaviin koitoksiin! Riesa pääsi vielä illalla pitkästä aikaa pulahtamaan uimaan kynnen parannuttua. Koira nautti vesileikeistä uuden vesilelunsa kanssa.

Värisuora (vas. Gizmo, Riesa, Jakke, Fenris):