Uuden uutukaisen blogin ensimmäinen kirjoitus on perinteisesti esittely blogin kirjoittajasta ja kohteesta.

Blogi kertoo bullterrieriuros Applepie's Divine Luciferin eli "Riesan" jännittävästä elämästä. Riesa on syntynyt 15.2.2010 Joutsenossa, joten tätä kirjoittaessa ikää on pikkuiselle kertynyt 9 viikkoa. 'Kolmen ärrän Riesa' on luonteeltaan Rento, Reipas ja Rohkea. Uudet asiat kohdataan pelottomasti ja uteliaasti, bulleille tyypilliseen tapaan Riesa ei vierasta ketään eikä mitään. Pentu osaa myös rentoutumisen jalon taidon, ainakin nukkuma-asentojen ja -paikkojen valtavasta kirjosta päätellen. Vaikka Riesalla riittää omia mielipiteitä ja energiaa, se on onneksemme hyvin vastaanottavainen pentu, ja uskoo kiellot viimeistään sadannella kerralla. Mielipiteidensä ilmaisussa Riesa on hyvin tiukka; jos sohvalleauttajaa ei heti koiran nostettua tassunsa reunalle kuulu, alkaa urina ja itku. Muuten Riesa on kyllä yllättävänkin hiljainen, mikä on suuri helpotus meille kerrostaloasujille.

Riesan kanssa on harjoiteltu ahkerasti hihnakävelyä ja perustottelevaisuutta. Näyttelyseisontakin alkaa löytyä muutaman broilerpyörykän avustuksella. Kävimme myös rauniotreeneissä ihmettelemässä, ja ainakin kokeneiden pelastuskoiraihmisten palautteesta päätellen Riesalla voisi olla lahjoja lajiin. Tulevaisuuden harrastukset ovat kuitenkin vielä aivan auki, katsellaan mitä pennusta tulee (jos tulee mitään).

Riesan kanssa kämppää jakavat kaksi ihmistä ja kani. Itse olen parikymppinen myyjänä työskentelevä likka, avomieheni toimii varastotyöntekijänä. Molemmilla on opiskelusuunnitelmia tulevaisuudelle, jännityksellä odotetaan toteutuvatko ja millä aikataululla. Riesan pentueen syntymä tuli meille juuri sopivaan aikaan ja hetken pohdittuamme päätimme omistaa kevään pennun kasvatukselle. Eikä kyllä ole tarvinnut katua!

Kuvassa hieman tyytyväinen uuden uutukaisen bullin omistaja.

Muutama sana vielä Riesan "isoveljestä", kaniherra Mököstä. Kesällä neljä vuotta täyttävä musta risteytyspupu Mökö tuli meille rescue-tapauksena eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Mökö ja sen kolme sisarusta oli jätetty heitteille aivan poikasina ja kaverini oli ottanut pikkuiset kotiinsa sijaishoitoon. Ihastuin vaaleansinisilmäiseen, propellikorvaiseen Mököön ja niinpä meille muutti kani. Mökö onkin terrorisoinut elämäämme siitä lähtien, nykyään tämä omalaatuinen otus asuttaa kesät parvekettamme halliten sitä ankaralla kädellä. Riesaa Mökö kiinnostaa aika paljon, mutta pupulle räyhääminen on melkein kokonaan jäänyt pois kieltojen myötä. Nyt Riesa tyytyy vain haastamaan Mököä leikkiin loikkimalla ja urahtelemalla häkin tai parvekkeen oven "riista-aidan" toisella puolella.

 

Riesa 7vko

Riesa 9vko, samassa kohdassa (kamera ei yhtä laadukas). Ja jälkeenpäin huomaa että koira on molemmissa samalla lailla vinossa..