Olemme yhtäkkiä huomanneet että pikkuruinen bullinpoikamme ei olekaan ihan niin pikkuruinen enää, painoa alkaa olla jo yli 7 kg ja olemus on selvästi jo enemmän kuin isolla koiralla. Riesa on tavannut taas hirveästi uusia ihmisiä ja koiria, kaikki on edelleen Riesalle yhtä ihanaa ja kiinnostavaa.

Tiistaina kävimme ensin lenkillä kaverini puolivuotiaan huskyn kanssa ja siitä suuntasimme järkyttämään pentua torille. Hämeenlinnan torille oli pystytetty iso screen jääkiekkofinaalia varten ja paikalla oli arviolta 500-600 ihmistä seuraamassa ottelua. Riesa ihmetteli ja kummasteli väenpaljoutta, mutta suhtautui kaikkeen omalla reippaalla tavallaan. Pentu sai elämänsä ensimmäisen ikioman grillimakkaran ja nautti siitä suuresti. Kun Kerho teki maalin ja väki repesi taputtamaan ja huutamaan, urahteli myös Riesa terävänä sylissäni. Kovasti piti olla menossa mukana, vaikka ei  tiennytkään mitä tapahtuu.

Riesa on nyt viettänyt paljon aikaa yksin kun olemme molemmat töissä. Keittiöstämme on raivattu pentuproof-tila, jossa ei ole kiellettyä tai vaarallista naposteltavaa. Riesa on jäänyt mielellään syömään siankorvaa ja kuuntelemaan Iskelmää pienestä ankkaradiosta, eikä ainakaan tiettävästi ole paljoakaan pihahtanut koko aikana. Veljeni ja äitini ovat olleet suureksi avuksi käymällä ruokkimassa ja ulkoiluttamassa pikkuisen työpäivän aikana. Nyt tosin Riesa on oppinut avaamaan keittiön liukuoven ja kotiintullessa pentu on ollut vastassa ulko-ovella. Torstaipäiväksi Riesa kuskattiinkin veljelleni päivähoitoon, täytyy kehitellä jonkinnäköinen haka keittiön oveen vastaisuuden varalle. Valitettavasti asumme talossa, jossa täytyy hankkia iskuporakone jotta voit ripustaa taulun seinälle..

Kuvia lupaan taas pian, sain vihdoinkin hankittua kameraan uudet patterit!