.. ja koirataisteluita.

Riesa otti ensimmäistä kertaa yhteen toisen koiran kanssa. Niin toivottiin ja toivottiin että päästäisiin siihen maagiseen kolmen vuoden ikään ilman yhtään ärinää, mutta taisi olla toiveajattelua..

Olimme tottistreenien jälkeen porukalla lenkillä, mukana Saran holsku-uros Nipa ja sakemanninarttu Demi, Pian Jilly ja Teemun tanskandoggi-uros. Koirat juoksivat erissä vapaana, Riesa alkuun Demin kanssa, jonka ei tarvinnut kuin kerran sanoa että äläpä jätkä kiipeä selkään, Riesa uskoi. Sitten myöskin hihnatta liikkunut Nipa lähti leikkiin mukaan ja ärhenteli Riesalle oikein kunnolla. Sara komensi Nipan pois tilanteesta, mutta Riesa meni uudelleen perässä painimaan. Lopulta Nipa nappasi Riesan selälleen pieneen ojaan, josta se ei päässyt ylös ja jäi itse päälle ärräämään. Kunnon koulukiusaamismeininkiä, tyyliin "nyt oot siellä, ähhääähää" kovaan ääneen. Riesalla paloi käämi ja se rupesi puolustautumaan (yhä selällään) ja hammasteli muristen takaisin. Olimme antaneet koirien itse selvittää välejään, mutta siinä vaiheessa kun huomasin Riesan olevan mukana pärinässä mentiin väliin. Riesa oli juuri kääntymässä päälle ja oli aika äreänä, saimme onneksi koirat kiskottua erilleen. Nipalta tippui suusta verta, oli varmaan itse purrut kieleensä. Pojat tyyntyivät heti, kummallakaan ei ollut edes karvat pystyssä. Takaisin autoille käveltiin remmissä, pojat vierekkäin, eikä kummallakaan ollut enää sanottavaa toisilleen. Tappelu siis tyrehtyi yhtä nopeasti kuin alkoikin, mutta oli aika järkyttävä kokemus (ei meidän Riesa edes ole murissut muille, ikinä!).

Parkkipaikalla huomattiin että Riesan kauluksessa on pieni veritäplä, ja tarkemmalla tutkimuksella löytyi kaulasta ihan selkeä kulmurin reikä. Täytyy sitä nyt putsailla ja tarkkailla, mutta ei koira edes aristanut koskettelua. Täytyy myös saada Riesa nyt pian Inton oppiin, ettei jää päälle mitään aggressioita muita uroksia kohtaan. Into on Riesalle sen verran selkeä johtaja, että sen kanssa väleissä ei ole mitään epäselvää.