Riesa ja Kuula tulevat toimeen mainiosti. Koirat leikkivät, riekkuvat ja nukkuvat yhdessä. Ne osaavat toimia myös erikseen eivätkä hätäänny jos joutuvat erilleen. Leikki on aikamoista painimista, hampaiden kalistelua ja päiden kolistelua. Riesan posket ovat aivan riekaleilla pienen naskalihampaan roikkuessa niissä koko painollaan..

Kuula on jo nyt kohtalaisen rauhallinen pentu. Se riekkuu ja hepuloi välillä, mutta rauhoittuu nopeasti pötköttelemään. Ja aika kilttikin se on - paitsi Riesaa kohtaan..

Riesa kävi tänään Lahdessa sydänultrassa. Elokuisen verikorvaepisodin yhteydessä sen sydämestä kuultiin ensimmäistä kertaa sivuääni, ja koska sen suvussa on ilmennyt sydänogelmia, halusimme tutkia asian perinpohjin. Riesan isä ja sisko kävivät samalla kertaa, niille ei ollut kovin hyviä uutisia tarjolla; molemmilla läppävuoto ja sydän laajentunut. Riesalta löydettiin myös vuoto eteis-kammio (mitraali)-läpästä, mutta hyvin lievä. Sen sydän ei ollut vielä vajaatoimintainen (eikä toivottavasti tulekaan olemaan..), eikä sillä ole oireita, joten ennuste on hyvä. Normaalia elämää, vuoden päästä uuteen tutkimukseen.