Riesa vietti ensimmäisen joulunsa railakkaissa tunnelmissa. Aamupäivällä lähdettiin Jeren vanhemmille aamupuurolle ja joulusaunalle. Riesallahan oli oma joulukalenteri, josta viimeiset neljä päivää sisälsivät isommat yllätykset (leluja ja luita). Jouluaaton ison herkkuluun se saikin mukaansa joulunviettoon ja viihtyi rauhallisesti paikallaan sitä nakertelemassa. Ensimmäiset paketit avattiin jo päivällä ja Riesa sai itse aukoa omansa ja aika vauhdilla paperit irtosivatkin. Sisältä paljastui herkkuja ja lisää herkkuja, joista osan koira ahmaisi saman tien. Tietysti Riesa sai osansa puurostakin, ja päiväruoaksi se sai maksalaatikkoa (ja pienen palan kinkkua).

Illalla suunnattiin äidilleni syömään jouluruokaa. Riesa sai kaulaansa suloisen rusetin ja olikin varsin jouluisen näköinen otus. Illan hämärtyssä (ja pakkasen kiristyessä, hrrrr!) kävimme hautausmaalla viemässä kynttilöitä ja Riesa jäi Jeren kanssa portin ulkopuolelle. Eräs nainen pysähtyi kehumaan ja raaputtamaan Rieskaa ja sanoikin omistavansa itsekin bulleja. Siinä sitten tutkittiin koiran purennat ja arvosteltiin päät, Riesa sai kiitettävän arvosanan ja paljon rapsutuksia!

Riesa sai vielä kaksi pakettia ja aukoi nekin itse. Toisesta paljastui hieno joulusukka, jossa oli luita sisällä ja toisesta pehmolelu ja salamia. Riesa oli illalla väsynyt ja kävikin nopeasti täyden masunsa viereen nukkumaan.

Itse sain lahjaksi vetovyön ja joustohihnan, joiden kanssa on tarkoitus ruveta juoksuttamaan Riesaa pikkuhiljaa. Kävimme kokeilemassa parina välipäivänä ja Rieska tuntui tykkäävän hommasta tosissaan; se veti eteenpäin tasaista vauhtia korvat pystyssä ja häntä huiskien. Toinen vetovyön joustoista tosin katkesi heti ensimmäisellä lenkillä kun Riesa päätti hypätä ojaan kakalle... Oma kunto on koetuksella, sillä vaikka Riesa antaa kunnolla vetoapua, saa pistellä aika vauhtia! Ja kuten hyvän canicross-koiran (kyllä, suunnittelin jo että käymme kokeilemassa kilpailuitakin) kuuluukin, kun nojasin vyöhön ja annoin Riesalle lisää painetta, se veti lujempaa ja nojasi omaan suuntaansa. Se oppi myös nopeasti hidastavat ja vauhdittavat sekä käännöstä ennakoivat käskyt.

Loppuun vielä Riesa-kotiapulainen apuna siivoamisessa,

tuulettamassa mattoja

ja laittamassa lakanoita (näitte ihan oikein, se istuu pussilakanan sisällä).