Eipä ole tapahtunut mitään uutta jonka takia pitäisi erikseen kirjoitella, joten nyt tälläinen perus-jaarittelu vaan.

Riesa on treenannut ahkerasti tottis- ja näyttelykehäjuttuja. Ravaaminen ja seisominen onnistuu ilman ongelmia vaikka paras painikaveri Elna juoksisi perässä (tai edellä, tai vieressä). Ollaan opeteltu seuraamisen alkeita ja sivulletulo on jo piece of cake. Riesa on ollut oikein ihana treenikaveri, se on aina innostuneen keskittynyt ja tekee tosi mielellään.

Olemme päässeet melkein viikottain (joskus useamminkin) Jennan ja lauman kanssa Jennan mökille riehumaan. Riesa menee miljardia Inton, Elnan ja Rompun kanssa ja opettelee laumakäytöstä. Into laittaa pienen bullinpojan kuriin ja nuhteeseen aina säännöllisin väliajoin, eikä Riesalla ole oikeastaan mitään vastaansanomista. Tosi hieno pieni lauma noista on syntynyt, porukka tulee toimeen ja viihtyy keskenään mainiosti. Kerran oltiin myös ilman Elnaa, mikä laittoi asetelman vähän uusiksi; Riesalla ei ollut jatkuvaa paini- ja juoksukaveria ja Into oli tarkempi sen käytöksestä ja kunnioituksesta. Riesa osasi kyllä hienosti miellyttää Into-setää ja pojat tulivat hyvin juttuun ihan vaan keskenäänkin. On kyllä huomattu, ettei Rieska ole yhtä säänkestävä kuin "laumakaverinsa"; pinnasta kivikova ja puoli metriä syvä hanki hiersi Riesan koko alapuolen vereslihalle tovi sitten. Muilla ei näkynyt jälkeäkään. Mutta onneksi Riesa on sen verran kova jätkä, ettei se valittanut vaikka pallit vuosivat verta.

Kevään näyttelykausi pyörähtää käyntiin 2.4. Savitaipaleen ryhmänäyttelyssä. Riesa on sisarusparvensa ainoa edustaja ja kasvattaja-Pia esittää pojan. R on ilmoitettu myös Tampereen kansainvälisiin toukokuun alkuun, muut ovat vielä harkinnassa.