Kuvia kesä-Riesasta

Kameroihin (omaan ja kavereiden) on kertynyt taas paljon materiaalia meidän kesäpojasta.

Alkuun muutama vesipeto-kuva:
(nämä siis otettu uimisen jälkeen, kun poiskävellessä tuli vielä mieleen että hitto, pitikin ottaa kuvia Riesasta uimassa. koira on puoliväkisin roudattu takaisin järveen, ja se käy ilmi pennun ilmeestäkin..)

"No okei, mä tuun vielä käymään siellä":

"Riittääkö? Saako mennä jo?":

"Eikun otat nyt sellasen 'Voi kun vedessä on ihanaa'-ilmeen."
"Jaa näin? Jee jee, on tosi kivaa jne.":

"Pääsenkö pois jos uhkaan seistä näin näyttelykehässä? Schäfer-tuomarit tykkäis!":

Tässä muutama vanhempi kuva, Riesa leikkimässä Pedon kanssa koirapuistossa. Petohan on nyt myös toipilaana, siltä leikattiin ristisiteet polvesta. Aika valitettavan pitkä sairasloma on kaverille tiedossa. Riesa lähettää Pedolle sympatiat ja liittyy kaveriksi kauluriklubiin.

(Miksi Riesa näyttää täydessä vauhdissakin seisovan paikallaan? Pedosta välittyy paremmin vauhdin hurma!)

Vielä kuvapläjäys Riesan ensimmäisistä (ja toistaiseksi myös viimeisistä) kettistreeneistä. Riesa näki ensimmäistä kertaa elämässään keinulaudan, tynnyrisillan ja muut jännittävät esteet, mutta eipä kaveri ollut moksiskaan. Kaikille esteille oli hirveä hinku, ja useimmat suoritettuaan Riesa kieppasi takaisin ja meni ne itse uudestaan. Keinulaudalla ensimmäisellä kerralla vieressä oli auttaja laskemassa lautaa hallitusti, mutta jatkaessamme seuraavalle esteelle (tai minä jatkoin ainakin) Riesa palasi takaisin ja kiipesi laudan uudestaan itse toisesta suunnasta. Eihän siinä ole mitään jännitystä jos helpotetaan liikaa! Hyvin ylpeä sai olla reippaasta pentulaisesta, jonka kanssa kaikki oli helppoa ja mukavaa.